Norppasoudun isä

Jouko Kovanen

 

 

Norppasoudun historia

 
yli 20 vuotta Norppasoutua
 
 
Kesällä 2009 Norppasoutu palasi 20-vuotisjuhlasoudussa juurilleen, eli ensimmäiselle reitilleen, Kirkkoranta-Kolovesi-Säynämö-Oravi- Linnansaari-Savonlinna.
 
1980- luvun lopulla savonlinnalainen urheiluseura Nojanmaan Nopsa perusti puheenjohtajansa Jouko Kovasen ideoiman kirkkoveneiden retkisoudun yhdeksi tulonlähteekseen. Toki perimmäisenä tarkoituksena oli saada ihmiset liikkumaan vesillä kuntoa ja yhteishenkeä kasvattavalla tavalla.
 
Kahden vuosikymmenen aikana reippaat norppasoutajat ovat kiidättäneet kirkkovenesoudun ilosanomaa tuhansia kilometrejä. Soudetuksi ovat tulleet vedet lähellä ja kauempana. Kaukaisimmat lähtöpaikat ovat olleet Valamon luostari 1992 ja Puumala 2006. Pisin reitti on kuitenkin ollut Sääminginsalon kierros, Savonlinna-Rantasalmi-Oravi-Enonkoski-Raikuu-Kerimäki-Punkaharju-Savonlinna, jota kierrettiin ensin nelipäiväisenä vuosina 1995 - 1998 ja sitten viisipäiväisenä 1999- 2000.
 
Nykyisin Norppasoutu on kolmipäiväinen, lähtöpäivä on torstai ja kotirannoille Kyrönniemelle tullaan jo hyvissä ajoin lauantai-iltana.
Olemassaolonsa aikana Norppasoudusta on muotoutunut mitä hienoin keskikesän liikuntatapahtuma. Retki on täyden huollon retki, joten soutajan ei tarvitse itse välittää ruokailuistaan eikä kuljetuksista souturannoille. Järjestäjät vastaavat myös viihdepuolesta. Norppasoudussa soi haitari ja lauluvihkot kuluvat kovassa käytössä niin päivällä vesillä kuin illalla iltanuotion äärellä. Retkielämään kuuluva telttailu on soutajan mieleen, mutta myös mökkimajoitusta on useinkin sitä haluaville tarjolla.
 
Suomen kesä on näyttänyt norppasoutajille kaikki puolensa. Myrskysoudusta Puruvedellä 2001 on kaikilla mukana olleilla suuria muistoja. Kesällä 2003 soudussa oli mukana kirkkoveneellinen ystävyyskaupungista Detmoldista Saksasta. Ensimmäisten päivien helteiset soutusäät vaihtuivat viimeisenä päivänä koleaksi myllerrykseksi kun soudettiin Laukansaaresta Savonlinnaan. Kun sateessa ja 10 asteen lämmössä lusikoitiin Sauli Kekin soppaa torilla, niin sormet tärisivät kohmeesta.
 
Mutta voittopuolisesti on saatu soudella mitä heleimmissä hellesäissä. Monille unohtumattomana elämyksenä on jäänyt mieleen merellisen Paasveden tyyni pläkki ja arktisen pallonpuoliskon hienon kesän kunniaksi yhdessä laulettu suvivirsi. Oravin laiturilla on tanssittu shortsin lahkeet lepattaen, istuttu rantahiekalla, päivällä käristetty selkänahkaa ja illalla makkaraa.
                                                                                           
Norppasoudun luonteeseen kuuluu yhteishenki, kiireettömyys ja soutureitin nähtävyyksiin tutustuminen. Reittiä on tehty tiettäväksi päivittäisillä tietokilpailuiskuilla.
Moni on sanonut, että ilman norppasoutua ei olisi päässyt näkemään Ukonvuorta kalliomaalauksineen Kolovedellä, Suomen kauneinta vesireittiä Heinäveden reittiä Koukunpolvineen, Linnansaarta, kansallispuistovesiä, Suvorovin kanavia, Punkaharjun nähtävyyksiä tai oman kotikaupunkimme eteläistä saaristoa, joka jylhine kalliosokkeloineen ja piispan huviloineen on suuri nähtävyys sinänsä.
 

 Aini Rössi

Norppasoutaja kedolla Linnansaaressa.

 

Koloveden Ukonvuoren kalliomaalaus.